Verkkopalvelu auttaa ennustamaan aurinko- ja tuulienergian tuotantoa
1.5.2024
Uusi palvelu antaa kättä pidempää aurinko- ja tuulivoimaa käyttäville talouksille ja yhteisöille.
”Tiedon avulla voi ennakoida, mihin aikaan esimerkiksi aurinkosähköä on hyvin tarjolla ja ajoittaa kulutuksensa sen mukaan. Toisaalta kulutusta voi vähentää, jos luvassa on pilvistä ja tuuletonta säätä ja tuulisähköä on siten niukasti saatavilla”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors.
Palvelu on vapaasti käytettävissä Ilmatieteen laitoksen verkkosivustolla osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-tuulivoimaennuste.
Aurinkovoimaennuste on tarjolla eri paikkakunnille
Aurinkovoimaennuste kertoo auringon paisteen aurinkovoimalan sähköntuotantona lähivuorokausien aikana eri paikkakunnilla.
”Säänennustusmallin tietojen perusteella arvioidaan aluksi, kuinka paljon auringonsäteilyä lankeaa paneelin kaltevalle pinnalle. Koska aurinkopaneelien hyötysuhde riippuu säteilymäärän lisäksi niiden lämpötilasta, lasketaan tämän jälkeen säteily-, lämpötila- ja tuulitiedoista kyseisen hetken sääoloja vastaava hyötysuhde. Ennustettu aurinkoenergiatuotanto saadaan yhdistämällä kyseiset tiedot”, Anders Lindfors kuvaa.
Ennusteen aurinkovoimalaksi on oletettu etelään suunnattu nimellisteholtaan 1 kilowattipiikin voimala, joka on asennettu 30 asteen kulmaan vaakatasosta. Nimellisteho on valittu, jotta ennuste on helppo muuntaa: samansuuntainen 5 kilowattipiikin voimala tuottaa viisinkertaisen tehon ennusteeseen verrattuna.
Tuulivoimaennuste kattaa koko Suomen
Tuulivoimaennuste kertoo Suomen tuulivoimaloiden yhteenlasketun sähköntuotannon lähivuorokausien aikana.
”Ennuste saadaan yhdistämällä ennustettuja tuulitietoja Suomen tuulivoimaloiden sijaintitietoihin. Lisäksi laskennassa hyödynnetään tietoja kunkin tiedossa olevan tuulivoimalan napakorkeudesta ja tehokäyrästä”, Anders Lindfors kertoo.
Aurinko- ja tuulivoimaennusteet perustuvat yhteispohjoismaiseen MetCoOp-säänennustusjärjestelmän tuottamiin säätietoihin.
Ennusteissa käytettyjä menetelmiä on kehitetty Strategisen tutkimuksen neuvoston, Suomen Akatemian, Nesslingin säätiön ja Business Finlandin rahoittamissa projekteissa.
