Ilmastonmuutos paikallisissa riskiarvioissa
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan laajasti ja muutoksiin sopeutuminen on helpointa alueellisella tai paikallisella tasolla. Jo olemassa olevat asuinalueet sekä nyt vasta kehitteillä olevat naapurustot joutuvat sopeutumaan muutoksiin.
Alueita kehitettäessä on hyvä mahdollisuus ottaa suunnitelmissa huomioon se, millaiset alueen ilmasto-olosuhteet tulevat olemaan 50-100 vuoden päästä. Tällä tavalla varmistetaan ihmisten ja luonnon hyvinvointi tulevaisuudessa ja pienennetään korjauksiin liittyviä kustannuksia.
1. Tunnista vaaratekijät
Vaaratekijöiden tunnistaminen voidaan aloittaa selvittämällä, mitä vaaratekijöitä alueella on aiemmin koettu. Sijaitseeko kohde esimerkiksi tulvariskialueella tai ovatko helteet aiheuttaneet kuivuusjaksoja?
Ilmastonmuutos tulee yleistämään joitain vaaratekijöitä tai lisäämään niiden voimakkuutta. Toisaalta monet nykyään yleiset vaaratekijät, kuten kova pakkanen, tulevat harventumaan. Erityisesti vaaratekijöihin, joiden yleisyys tai voimakkuus lisääntyvät huomattavasti, kannattaa alkaa varautua ja sopeutua.
Jo koettuja vaaratekijöitä listatessa voi käyttää apuna esimerkiksi SECAP-raportoinnissa tai SUOMI-hankkeessa tunnistettuja vaaratekijöitä. Vuoreksen riskiarvioinnissa vaaratekijän merkittävyyden arvioinnissa huomioitiin vaaratekijän yleisyys sekä sen voimakkuus. Tiedot vaaratekijän muutoksista ovat SUOMI-hankkeen raportin luonnoksesta.
Hyvä esimerkki SECAP-raportoinnista ja viitekehyksen käytöstä on Tampereen kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma, jossa myös on käsitelty myös sopeutumisen osio.
2. Altistumisen tunnistaminen
Altistumista tunnistettaessa on tärkeää miettiä, mitä tärkeää ja suojelun arvoista alueella sijaitsee. Yleensä ihmisten hyvinvointi ja terveys on tärkein suojeltava, mutta muita arvoja voivat olla esimerkiksi rakennettu ympäristö, yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä luonto ja ympäristö. Arvot altistuvat vaaratekijöille eri tavalla ja jotkut vaaratekijät sijoittuvat vain tietylle alueelle. Tällaisia vaaratekijöitä ovat esimerkiksi vesistötulvat. Tulvakartoituksilla voidaan kartoittaa, mitä arvoja tulville mahdollisesti altistuu ja mitkä arvot jäävät riskialueen ulkopuolelle. Onkin tärkeää analysoida, mitkä tunnistetut arvot altistuvat millekin vaaratekijöille ja mitä vaikutuksia altistumisella voi olla. Vaikutusten vakavuus riippuu arvon haavoittuvuudesta, mutta altistumiseen vaikuttamalla voidaan myös hillitä haitallisia vaikutuksia. Kaikki Vuoreksen riskiarviossa valikoidut vaaratekijät ovat maantieteellisesti laajoja, joten kaikki arvot altistuvat vaaratekijöille. Kuitenkin myös laajemmille vaaratekijöille altistumiseen voidaan vaikuttaa riskienhallinnan toimenpiteillä. Esimerkiksi varjoisat alueet tarjoavat viilennystä ja vähentävät alistumista kuumille lämpötiloille.
3. Haavoittuvuuden tunnistaminen
Kun alueella sijaitsevat arvot on tunnistettu, voidaan alkaa miettiä, mitkä tekijät lisäävät vaaratekijöistä aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Arvon haavoittuvuus riippuu vaaratekijästä – esimerkiksi astmaatikot ovat haavoittuvia lisääntyvälle katupölylle, mutta sadannan lisääntyminen ei erityisesti vaikuta astmaatikkoihin. Tietyt arvot tai ryhmät ovat haavoittuvia useille vaaratekijöille, esimerkiksi vanhukset ja pitkäaikaissairaat tai huonokuntoiset ja vanhat rakennukset. Kuitenkin näidenkin arvojen kohdalla täytyy miettiä haavoittuvuuteen vaikuttavat tekijät vaaratekijäkohtaisesti, jotta voidaan tunnistaa haavoittuvuutta vähentäviä toimia.
Alla oleva taulukko on esimerkki siitä, miten voidaan systemaattisesti tunnistaa haavoittuvuuksia. Jokaisen tunnistetun arvon haavoittuvuus on vaaratekijäriippuvaista, joten taulukkoon tunnistettiin tekijöitä, jotka lisäävät negatiivisten vaikutusten todennäköisyyttä juuri valituille vaaratekijöille. Taulukkoon voidaan alkaa tunnistaa yleisiä haavoittuvuutta lisääviä tekijöitä, mutta on tärkeää pitää mielessä kohteen ominaispiirteet.
Mitä pienemmällä mittakaavalla haavoittuvuuksia tunnistetaan, sitä helpompi haavoittuvuuksien tunnistaminen on tehdä tarkasti ja yksityiskohtaisesti.
4. Sopeutumiskyvyn vahvistaminen
Sopeutumistoimien kehittämiseen ja toimeenpanoon tarvitaan sopeutumiskykyä, joka mahdollistaa yhteiskunnan muuttumisen olosuhteiden mukaiseksi.
Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteisiin tarvitaan riittävää tietoa ilmastonmuutoksen ennakoiduista vaikutuksista. Lisäksi tieto yhteiskunnan kehityssuunnasta auttaa ennakoimaan, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset realisoituvat. Esimerkiksi yhteiskuntarakenteen tiivistyminen lisää kaupunkialueella altistuvien ihmisten määrää ja lisää vaikutusten vakavuutta. Tieto tästä kehityksestä auttaa suunnittelemaan toimivia sopeutumisratkaisuja.
Sopeutumiseen tarvitaan myös riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja. Luonnonvarat, kuten vesivarat ja luonnon monimuotoisuus, mahdollistavat eri sopeutumisvaihtoehtoja ja niitä kannattaa suojella myös sopeutumisen näkökulmasta.
Sopeutumisen toimeenpanoon tarvitaan myös toimenpiteiden hyväksyntää. Eri sidosryhmien täytyy olla samaa mieltä siitä, että toimenpiteitä tarvitaan ja siitä, millaiset toimenpiteet ovat hyväksyttäviä. Viestinnällä sekä erilaisella alueellisella yhteistyöllä on tässä tärkeä rooli.
5. Yhteenveto
Yllä olevassa Vuoreksen riskiarviossa on kuvattu joitain riskiarvioinnissa hyödyllisiä työkaluja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset toteutuvat alueellisella ja paikallisella tasolla, joten alueelliset riskiarviot ovat hyödyllinen mahdollisuus tarkastella alueen nykytilaa ja tarvetta sopeutumiselle. Mitä pienempi mittakaava on, sitä helpompi on tunnistaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen.
1. Vaaratekijöiden tunnistaminen
Ilmastonmuutoksen vaikutus vaaratekijöihin on jo tunnettavissa. Kuumat ja kuivat kesät ovat yleistyneet ja niiden mukana metsäpalot eri puolella maailmaa. Tarvitaankin sekä varautumista nopeisiin vaaratekijöihin sekä sopeutumista trendien muutokseen ja hitaampiin vaaratekijöihin. Vaaratekijään on usein vaikeampi vaikuttaa, mutta siihenkin on keinoja, kuten tulvariskienhallinta.
2. Altistumisen tunnistaminen
Altistumisen tunnistaminen jätetään joskus riskiarviossa väliin, sillä sitä ehkä pidetään liian itsestään selvänä. On kuitenkin tärkeä miettiä, mitä alueella sijaitsee, jotta voidaan tunnistaa, mitkä arvot sijaitsevat riskialueella sekä alkaa tunnistaa haavoittuvuuksia. Joissain tilanteissa sopeutumiskeinona voidaan käyttää arvon siirtämistä tai muuten altistumisen vähentämistä, esim. katoksilla, jotka vähentävät altistusta auringonpaisteelle ja sadannalle. Vuoreksessa altistumista vähentäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi luontokohteiden jättäminen luontotilaiseksi, mikä antaa eri lajeille lisää tilaa välttää erilaisia vaaratekijöitä.
3. Haavoittuvuuden ja sopeutumiskyvyn tunnistaminen
Haavoittuvuuteen on usein helpointa vaikuttaa riskejä hallitessa. Alueellisella tasolla voidaan tarjota asukkaille erilaisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, joka auttaa vähentämään joitain haavoittuvuuksia. Sopeutumiskykyä lisäämällä voidaan myös pienentää haavoittuvuuksia. Korkeampi ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista mahdollistaa sopeutumisen ja varautumisen, mikä myös vähentää haitallisten vaikutusten todennäköisyyttä.
Vuoreksessa on tehty monia valintoja, jotka edistävät alueen elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia nyt. Monet näistä ratkaisuista myös vähentää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Sopeutuminen voi siis olla hyödyllistä nyt ja tulevaisuudessa, mutta se vaatii suunnittelua ja tietoa.
Ympäristöviisas kartalla
Tarinakartasta löydät ajantasaista paikkatietoa Pirkanmaan vesistöistä ja luonnosta, matkailu- ja virkistysmahdollisuuksista, viherverkosta, rakentamisen kehittymisestä sekä pyöräilystä ja joukkoliikenteestä.
Siirry tarinakarttaan
