Rakenneviisas

Visio

Vuonna 2040 Pirkanmaalla on paras asua – kaupungissa ja maalla, jopa madoillakin! Yhdyskuntarakenne muodostuu monipuolisista, toisiaan tukevista toiminnallisista kokonaisuuksista. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen luo mahdollisuuksia ympäristöystävälliselle, vähähiiliselle energialle. Viher- ja siniverkko on ekologisesti toimiva, ja sitä kehitetään yhä vahvemmaksi uudenlaisten osaamisverkostojen avulla.

Rakenneviisaan painopisteeksi on valittu ilmastokestävä yhdyskuntarakenne, sillä yhdyskuntarakenne on merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen vaikuttaa myös siihen, miten hiilinieluja saadaan turvattua.

Jos Pirkanmaan rakennuksissa vaihdettaisiin öljylämmitys kaukolämpöön tai nollapäästöisiin energialähteisiin, syntyisi vuonna 2030 kasvihuonekaasuja 392 000 tonnia nykyistä vähemmän. Asuinrakennusten päästövähennys olisi 231 000 tonnia, palvelurakennusten 92 000 tonnia ja teollisuusrakennusten 69 000 tonnia.

Öljylämmityksestä luopumisella saavutettaisiin Pirkanmaan osalta yli kolmannes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta.
Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen analysointi ja havainnollistaminen / Marko Nurminen, Tietotakomo Oy 2019.

Jos Pirkanmaan henkilöautot vaihdettaisiin sähköautoihin, syntyisi vuonna 2030 kasvihuonekaasuja 225 000 tonnia nykyistä vähemmän. Sähköautojen päästömäärä olisi 25 000 tonnia ja energiantarve 900 GWh.

Oletuksena on, että autokanta vuonna 2030 on 275 000 henkilöautoa, ja vuosittainen ajomatka keskimäärin 16 000 km. Päästöt siis vähenisivät, mutta energiantarve kasvaisi.
Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen analysointi ja havainnollistaminen / Marko Nurminen, Tietotakomo Oy 2019.

Mitä Pirkanmaalla

Kaavoituksen ilmastovaikutuksista on koottu tietoa erilliselle teemasivulle. Sivulta löytyy mm. kaavoituksen hiililaskuri ja ilmastokestävän kaavoituksen tarkistuslista.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää paikkatietoa on koottu Hiilineutraalit vyöhykkeet -tarinakarttaan.

Liikenneväylien kehittämisessä nostetaan etusijalle jalankulku ja pyöräily. Samalla joukkoliikenteen houkuttavuutta lisätään toimivilla pysäköintiratkaisuilla.

Tampereella liikennejärjestelmää muokkaavat raitiotien rakentamisen väliaikaisjärjestelyt ja siihen liittyvät pysyvät järjestelmämuutokset. Toimivien siirtymien merkitys matkaketjussa korostuu, sillä ratikka perustuu runkolinja-ajatteluun. Myös lähijunaliikennettä Tesomalle, Orivedelle ja Nokialle on jatkettu onnistuneen pilotoinnin jälkeen.

Erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla oleville viheralueille kohdistuu myös rakentamisen painetta. Niitä turvaamaan on laadittu seudullinen viherrakenne, jossa osoitetaan luonnon ja virkistyksen kannalta tärkeitä alueita sekä pyritään suojaamaan viheryhteyksiä. Luonnon merkitystä tiiviisti rakennetussa ympäristössä voidaan turvata myös erilaisilla uusympäristöillä ja esim. kaupunkiviljelyllä.

Tampereella matkaketjuihin vaikuttavat tulevaisuudessa erityisesti raitiotiehanke sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen. Lisäksi viherrakenne tulisi täydentää koko Pirkanmaan kattavaksi. Hiilinieluista käytävä keskustelu ja kaavoituksen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat erityisesti pitkän aikavälin merkittäviä asioita. Niihin liittyen on tärkeää koostaa selkeää tietoa, jossa näkyy myös toimenpiteiden aikajänne.

Näkökulmia rakenneviisauteen

Yhdyskuntarakenteen päästöt muodostuvat pääosin:

  • Liikennesuoritteiden ja liikkumismuotojen päästöistä
  • Rakennusten lämmityksen ja sähkönkäytön päästöistä
  • Kaukolämmön ja muiden verkostojen muodostamista päästöistä
  • Maaperän muokkauksesta syntyvistä päästöistä tai hiilinielujen ja -varastojen menetyksistä

Hiilinieluilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä erityisesti pitkällä aikavälillä. Isoja hankkeita suunniteltaessa tulisi tähän kiinnittää huomiota ja laskea hakattavien metsien hiilinieluvaikutus. Viranomaisilla on vastuu siitä, että myös hiilinieluja käsittelevässä keskustelussa on käytössä puolueetonta, kansallisen päästölaskennan kanssa vertailukelpoista tietoa.

Kattava viherrakenne auttaa hiilen sidonnassa, mutta sillä on myös merkittävä rooli paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sadannan lisääntyessä viheralueet auttavat pidättämään ja imeyttämään sadevesiä maaperään, mikä pienentää hulevesitulvien todennäköisyyttä. Viherrakenne auttaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa kaupunkirakenteen tiivistyessä ja ilmastonmuutoksen muuttaessa eliöiden elinoloja.

Viheralueilla on myös tärkeä rooli ihmisten sietokyvyn lisäämisessä. Kesän lämpötilojen noustessa viheralueet viilentävät lämpötilaa ja antavat alueen asukkaille mahdollisuuden ulkoilla varjoisissa olosuhteissa.

Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa kestävää liikkumista voi edistää tieverkon suunnittelulla, helpottamalla niin pyörien kuin autojenkin liityntäpysäköintiä sekä kehittämällä saumattomia matkaketjuja. Arjen liikkumisessa tulee huomioida yhdyskuntarakenteen merkitys liikkumistarpeelle ja sekoittaa toimintoja liikkumistarpeen vähentämiseksi.

Eheytyvä ja vanhan rakenteen yhteyteen laajeneva yhdyskuntarakenne vähentää myös erilaisten teknisten verkostojen rakentamisesta ja käytöstä syntyviä päästöjä. Rakennusten hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää kun jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan uusiutuvat energiaratkaisut tai esimerkiksi energiatehokkaat materiaalit.

TAUSTAINDIKAATTORI

Pirkanmaan hiilinineutraaloiusvyöhykkeet, luonnos

Pirkanmaan ELY-keskuksessa on tehty maakunnan hiilineutraaliusvyöhykkeet. Vyöhykkeet pohjautuvat asukastiheyteen ja muihin olosuhteisiin:

  • ”Kävely-/joukkoliikennevyöhykkeellä” liikkumisen päästöjen vähentäminen, keskitetty energia, asumisen energia, mikromatkailu, toimintojen sekoittuminen, lähivihreä…
  • ”Kehysvyöhyke”: uudet käyttövoimat, keskitetty energia, ”lähituotanto”, jakamistalous…
  • ”Maaseutuvyöhyke”: uudet käyttövoimat, hiilinielut, energiantuotanto, ruuantuotanto, lähimatkailu…