Kiertoviisas

Visio

Vuonna 2040 Pirkanmaalla kaikki kiertää, ja kiertotalous on paras bisnes! Kestävä ravinnekierto ja kotimainen ruoka ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Teollisuuden, rakentamisen ja palvelujen osaaminen ja virrat ovat täydessä kierrossa. Biotaloudesta syntyy kestävää ja resurssitehokasta liiketoimintaa. Energiantuotanto ja energialiiketoiminta pohjautuvat uusiutuvuuteen. Tiloja, palveluita ja tavaroita jaetaan ja kierrätetään aktiivisesti.

Kiertoviisaan painopisteeksi valittu ympäristöliiketoiminta on merkittävää, sillä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalousajatteluun. Kokonaan uusi toimintatapa on välttämätön sekä luonnonvarojen turvaamiseksi että hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.

Jos kaikki Pirkanmaan työkoneet alkaisivat toimia biokaasulla, syntyisi vuonna 2030 kasvihuonekaasuja 115 000 tonnia nykyistä vähemmän. Tarvittavat 51 kuutiota biokaasua olisi mahdollista tuottaa Pirkanmaalla. Teollisuuskoneiden biokaasujen lähteiksi riittäisivät eläinten lanta, peltovirtojen sivuvirrat ja biohajoavat jätteet.

Vuonna 2016 Pirkanmaan työkoneet käyttivät polttoaineita 520 GWh (15 % maakunnan poltto­aineista), josta syntyi 135 000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä.
Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen analysointi ja havainnollistaminen / Marko Nurminen, Tietotakomo Oy 2019.

Meneillään

Biokaasutuotannon potentiaalia ei vielä ole saatu täysimääräisesti hyödynnettyä.  Biokaasua edistämään on perustettu Pirkanmaan biokaasuverkosto, Pirkabio. Verkostoon ovat tervetulleita liittymään kaikki Pirkanmaan biokaasutuotannon ja -käytön arvoketjun kehittämisestä ja vahvistamisesta kiinnostuneet. Maakunnan biokaasun tuotantoon ja käyttöön liittyvä kokonaiskuva ja tavoitteisto vuoteen 2030 on koottu Pirkanmaan biokaasutiekarttaan.

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa valtakunnallisena viranomaisena tuottajavastuuvalvonnasta. Tuottajavastuu koskee isoa osaa tuotteiden valmistajista, maahantuojista sekä jakelijoista. Tuottajavastuuseen liittyvät eri keräysjärjestelmät: Rinki-ekopisteet, paperinkeräys sekä akkujen, sähkölaitteiden, romuautojen ja renkaiden keräys. ELY-keskuksen työssä ovat ajankohtaisia akkujen sekä yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätyksen tehostaminen.

Tampereen kaupunkiseutu kasvaa jatkuvasti, ja maamassojen käyttö, kuljettaminen ja varastointi ovatkin merkittävä haaste. Tavoitteena on, että neitseellistä kivi- ja maa-aineksen tarvetta vähennetään uusiomateriaalien suunnitelmallisen käytön lisääntymisen myötä sekä uusiokäyttämällä aineksia. Maakunnassa on suunnitteilla useita asiaan liittyviä hankkeita ja selvityksiä.

Pirkanmaalla kunnostetaan vuosittain noin 50 pilaantunutta maa-aluetta. Tavoitteena, että kunnostuksen menetelmä valitaan tarkoituksenmukaisesti: osassa kohteista vaihdetaan maamassoja ja osassa voidaan vähentää maa-ainesten haitta-aineiden pitoisuuksia suorittamalla puhdistuksia paikan päällä. Näin minimoidaan siirrettävään maa-aineksen määrä ja vähennetään tarvittavia neitseellisiä luonnonvaroja. Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös pilaantuneisiin maihin liittyvän Maaperä kuntoon -ohjelman toteuttaminen sekä Öljysuojarahaston Jaska-hankkeen toimeenpano.

Pirkanmaan ELY-keskus edistää sinistä biotaloutta kansallisen kehittämissuunnitelman ja tutkimus- sekä osaamisagendan mukaisesti. ELY-keskus edistää sidosryhmäyhteistyötä sekä toimijoiden verkostoitumista ja biotaloutta koskevien rahoitusten hakemista. Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi Kokemäenjoen vesivisio sekä Ikaalisten reitti.

Kiertotalouteen keskittyneitä ns. kiertotalousalueita on Pirkanmaalla tällä hetkellä eri vaiheissa Nokialla Eco3 ja Tampereella Hiedanranta sekä Taraste.

Näkökulmia kiertoviisauteen

Koska kiertotaloudella tavoitellaan uudenlaista talouden ja ajattelun mallia kaikkeen toimintaan, on vaikeaa ensinnäkin löytää lineaarisesta ja sektoroituneesta seurannasta niitä mittareita ja indikaattoreita, jotka kiertotalouteen siirtymistä kuvaisivat.

Toisekseen on pohdittava, missä määrin ja minkälaisilta alueilta seurantaa on mielekästä tehdä. Pahimmillaan kiertotalouden lokerointi omaksi ”toimialakseen” on omiaan tekemään hallaa itse asialle.

Toisaalta tietoa ja seurantaa päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kompleksisessa maailmassa yhä enemmän: mistä tiedämme Pirkanmaalla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, onko siirtyminen kiertotalouteen ollut riittävän tuloksellista ja onko maakuntamme nykytilannetta lähempänä kestävää taloutta ja hyvinvointia?

Ravinteiden kierrätystä tukemalla voidaan suojella vesistöjä, joiden laatua ilmastonmuutos heikentää. Kun ravinteet hyödynnetään uudestaan tarvitaan vähemmän uusia mineraalisia lannoitteita. Ravinteiden palauttaminen takaisin osaksi ravinnekiertoa vähennetään ravinteiden kertymisestä syntyviä valumia ja niistä aiheutuvia haittoja. Sademäärien lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä lisää ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin, joten ravinteiden valunnan vähentäminen tukee sopeutumisen tavoitteita.

 

TAUSTAINDIKAATTORI

Alustavia indikaattoreita ovat (täydentyvät):

  • Pirkanmaan T&K&I-investointien määrän kehittyminen
  • Kiertotalouspuistossa aloittavien uusien kiertotalousyritysten lukumäärä ja liikevaihdon kehittyminen
  • Muovin erilliskeräyksen ja kierrätyksen kehittyminen

Ympäristöviisas kartalla

Tarinakartasta löydät ajantasaista paikkatietoa Pirkanmaan vesistöistä ja luonnosta, matkailu- ja virkistysmahdollisuuksista, viherverkosta, rakentamisen kehittymisestä sekä pyöräilystä ja joukkoliikenteestä.

Siirry tarinakarttaan