Alueellisen sopeutumisen hahmottaminen

Pirkanmaan sopeutumisen pilotti on Pirkanmaan ELY-keskuksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun, Suomen metsäkeskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon selvitys alueellisten toimijoiden rooleista ja alueellisen sopeutumisen prioriteeteista.

Selvitysten tulosten ja prosessin toivotaan toimivan mallina, jota voidaan soveltaa muilla alueilla. Pirkanmaalla pilotoitiin uudenlaista, toimijakeskeistä lähestymistapaa alueelliseen sopeutumiseen, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää ja edelleen kehittää.

Alla on kuvattu selvityksen vaiheet ja linkattu materiaaleihin. Materiaaleja saa käyttää sekä muokata vapaasti. Sivulla aineisto on jaettu täydennettyihin taustamateriaaleihin, joihin koottu tieto on samalaista kaikkialla Suomessa ja joita voi käyttää ja täydentää tarpeen mukaan, sekä työpajamateriaaleihin, joita voi käyttää oman alueen tilanteen arvioinnissa.

TAUSTAMATERIAALI: Alueellisen roolit ja vastuutus

Organisaatiot toimivat eri toimialoilla ja tasoilla ja niiden tehtävät muodostavat laajan ja kattavan alueellisen kokonaisuuden. Tämän kokonaisuuden kuvaaminen ja erittely on kuitenkin haastavaa eikä sitä ole aiemmin kattavasti tehty. Alla on visuaalisesti kuvattu alueellisten tekemisen kokonaisuus.

Ilmastonmuutoksen seuraukset alueilla riippuvat alueiden maantieteellisestä sijainnista sekä alueellisista haavoittuvuuksista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan löytää esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeesta ja näitä tuloksia voidaan täydentää alueellisella tiedolla.

TYÖPAJAMATERIAALI 1: Riskien ja ominaispiirteiden tunnistaminen

Ilmastonmuutoksen seuraukset alueella riippuvat siitä, mitä alueella sijaitsee. Alueelliset ominaispiirteet ja prioriteetit määrittävät myös, mitä sopeutumistoimilla halutaan turvata. Pilotin ensimmäisessä työpajassa asiantuntijat eri organisaatioista kirjasivat oman organisaationsa ja toimialansa kannalta tärkeimpiä pirkanmaalaisia arvoja ja ominaispiireteitä. Asiantuntijat tunnistivat myös millaisia seurauksia ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on ominaispiirteisiin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat jonkin verran eri puolella Suomea ja niiden tunnistukseen käytettiin lähteenä Suomen Ilmastopaneelin SUOMI-hankkeen tuloksia. Hankkeessa tunnistettiin Pirkanmaalla todennäköisimmiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiksi keskilämpötilan nousu ja keskisademäärien lisääntyminen. Lisäksi työpajassa pohdittiin tulvariskialueella sijaitsevia arvoja ja vieraslajien aiheuttamia vaikutuksia.

Pirkanmaan esimerkki – riskien ja ominaispiirteiden tunnistaminen

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jollain tavalla kaikkeen yhteiskunnan toimintaan. Jotta vaikutuksiin voidaan vastata tehokkaasti, täytyy tehdä jotain priorisointia. Vakavimpia riskejä todennäköisesti jossain määrin jo hallitaan, mutta tulevaisuuden ilmastossa voidaan tarvita uusia toimintatapoja.

TYÖPAJAMATERIAALI 2: Riskien priorisointi ja toimenpiteet

Kaikki alueelliset toimijat tekevät jo varautumisen ja sopeutumisen toimenpiteitä ja ne kuuluvat organisaatioiden lakisääteisiin tehtäviin. Alueellisten sopeutumisen tehtävien kokonaisuus on todella laaja ja sen kuvaaminen haastavaa. Tästä syystä pilotissa päädyttiin priorisoimaan ja valitsemaan, mitkä ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ovat alueella olennaisimpia ja vakavimpia ja näihin riskeihin tunnistettiin toimenpiteitä. Toimijat tekevät paljon yhteistyötä ja asioiden eteneminen toimijalta toiselle vaihtelee toimialoittain. Toimenpidekokonaisuuden kuvaaminen riskien kautta mahdollistaa toimijaketjujen kuvaamisen esimerkkien kautta.

Pirkanmaan esimerkki – priorisoidut riskit ja toimenpiteet

Aiemmissa vaiheissa on tunnistettu alueellisia rooleja, haavoittuvuuksia ja vakavimmat riskit. Tämä tieto kootaan yhteen alueelliseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuudessa tunnistetaan vakavimmiksi tunnistettuihin riskeihin vaikuttavat haavoittuvuudet ja niitä pienentävät toimenpiteet.

Pilotin mukainen sopeutumistyön selvittäminen voi toimia alueen sopeutumisen alkusysäyksenä, tukea organisaatioiden omaa sopeutumisen työtä tai luoda ja vahvistaa alueellista sopeutumisen yhteistyötä. Miten prosessia ja sen tuloksia käytetään alueilla riippuu siitä, missä vaiheessa sopeutuminen alueella on ja miten sitä toivotaan vahvistettavan.

Jatkosta Pirkanmaalla

Pirkanmaalla eri organisaatiot ovat jo ennen pilottia ja sen aikana kehittäneet sopeutumista omissa organisaatioissaan. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseutu on tuottanut materiaalia sopeutumisesta alueen kunnille. Tampereen kaupunki on tehty erilaisia sopeutumisen toimia jo pitkään, mutta vuonna 2022 aloitettiin keskitetysti koordinoida ja koota kaupungin jo tekemiä toimia. Myös osana kantakaupungin vaiheyleiskaavaprosessissa sopeutuminen on huomioitu. Pirkanmaan toimijat ottavat selvityksen materiaalit ja tiedot osaksi oman organisaationsa sopeutumisen työtä ja tietoa voidaan käyttää vahvistamaan sopeutumiskykyä.

Pirkanmaan pilottiasiantuntijaryhmä koki ryhmän toiminnan hyvänä ja sitä tullaan jatkamaan myös selvityksen valmistuttua. Ryhmä aikoo jatkaa tapaamista klinikkatyyppisissä teematapaamisissa, jotka lähtevät liikkeelle toimijoiden tarpeista. Ryhmän toimintaa kehitetään ja suunnitellaan vielä, mutta sen tavoitteena on varmistaa tiedonkulku ja osaaminen sopeutumisen kysymyksissä, sujuva yhteistyö sekä alueellisen kokonaisuuden toimeenpano. Toiveena on myös kehittää sopeutumisen integroitumista alueelliseen varautumistyöhön.