Pirkanmaalaisia erityispiirteitä sopeutumiseen

Sopeutumista Pirkanmaalla

Ilmastonmuutos ei tunnista maiden tai alueiden rajoja, mutta kaikilla alueilla on omia erityispiirteitä, jotka tarkoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset toteutuvat eri tavalla. Alueellista sopeutumista suunnitellessa tulee huomioida nämä erityispiirteet ja myös ennakoida alueella tapahtuvia muutoksia.

Pirkanmaan alueella erityispiirteisiin kuuluvat suhteellisen tiivis yhdyskuntarakenne ja kasvava kaupunkiseutu. Toisaalta taas alueella on paljon maaseutua ja harvemmin asuttua aluetta. Tärkeitä sopeutumisessa huomioitavia kysymyksiä alueella ovat myös pirkanmaalaiset luontoarvot sekä vesistöjen ja sääolosuhteiden aiheuttamat haasteet liikenteelle. Pirkanmaan vesistöt, luonto ja arvokkaat maisema-alueet ovat herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Viisaasti sopeutumalla voidaan turvata nämä arvot myös jälkipolville!

Tiivis yhdyskuntarakenne ja kasvava kaupunkiseutu

Suuri osa Pirkanmaan väestöstä sijoittuu kasvavalle Tampereen kaupunkiseudulle. Noin neljännes pirkanmaalaisista asuu kaupunkiseudun ulkopuolella. Ilmastonmuutos aiheuttaa omanlaisiaan haasteita erityyppisillä alueilla, mihin tarvitaan erilaisia sopeutumistoimia.

Ilman erityisiä sopeutumistoimia tiivis yhdyskuntarakenne voi luoda uusia riskejä. Helleaallot ja lämpösaarekeilmiö ovat haastavia tiiviillä kaupunkialueella. Helleaaltojen aikana lämpötilat ovat korkeampia kaupungeissa kuin harvemmin asutuilla alueilla ja suuri asukastiheys tarkoittaa, että korkeille lämpötiloille altistuu suurempi määrä ihmisiä. Viheralueiden ja virkistysalueiden turvaaminen tukee asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ilmastonmuutoksen edetessä. Viheralueet ja ekologiset käytävät antavat myös eliölajeille mahdollisuuden siirtyä pohjoisemmille tai muuten sopivammille alueille ilmastonmuutoksen vaikutusten edetessä.

Kasvava kaupunkiseutu luo haasteita myös hulevesien hallinnalle. Vettä läpäisevät pinnat ja viherrakenne auttavat veden luonnollisessa imeyttämisessä sademäärien lisääntyessä. Hulevesien määrän lisäksi niiden puhtaus on tärkeä huomioida. Yhdyskuntarakenteen tiiviyden vuoksi nousee erityinen tarve yhteensovittaa luonnonarvokysymykset ja hulevesien hallinta.

Tampereen kaupungin sijainti vesistöjen läheisyydessä myös luo haasteita kaupunkirakentamiselle. Jäät, tuuli ja pärskeet aiheuttavat vaaratekijöitä ja vaikutuksia rakennuksille ja asukkaille.

Vesivarat ja vesihuolto

Muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat jo nyt haasteita vesihuollolle. Rankkasateet ja tulviminen voivat heikentää raakaveden laatua, kun taas helleaallot voivat näkyä vesivarojen vähentymisenä. Laitoksilla kovat pakkaset aiheuttavat laitteiden jäätymistä ja ukkonen, myrskytuulet tai tykkylumi voivat aiheuttaa sähkökatkoksia.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän erityisesti vedenlaatua heikentävien vaaratekijöiden ilmentymistä. Vuoden keskilämpötilan ennakoidaan maailmanlaajuisesti nousevan 1,8–2,9 astetta vuosisadan vaihteeseen mennessä. Muutoksen ennakoidaan olevan suurempi pohjoisessa ilmastossa. Lämpötilojen nousu myös lisää veden haihtumista maaperästä ja vesivarojen vähentymistä. Kuivuuden yleistyessä haasteet vesihuollolle lisääntyvät, kuten esim. vuosien 2018 ja 2021 hellejaksojen aikana. Vaikka keskisademäärä lisääntyy, se ei auta kuivuusongelmaan, koska sade lisääntyy eritysesti talvisin ja kesäisin sadepäivien määrä vähenee.

Pirkanmaan suurimman asukaskeskittymän läheisyydessä pohjavesialueen kemiallinen tila on tunnistettu huonoksi. Erilaiset ihmisen toiminnat, kuten maa-aineksen otto, ympäristövahingot ja ojitukset uhkaavat niin veden laatua kuin määrää. Pirkanmaan vedentuotanto nojaa vahvasti pintaveden hyödyntämiseen. Pintavedet ovat pohjavesiä riskialttiimpia vedenhankinnan riskeille. Erityyppisten vesilähteiden hyödyntäminen yhdyskunnan vedentuotannossa lisää vesihuollon toimintavarmuutta.

Pirkanmaalla on 130 vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitosta, joista 35 % on omaa vedentuotantoa. Alueella on reilu 30 000 kiinteistöä, jotka hankkivat vetensä kiinteistökohtaisella kaivolla. Ilmastonmuutoksen seurauksena ongelmat pahenemassa pintaveden tulviessa kaivoon tai veden loppuessa kaivoista.

TAUSTAINDIKAATTORI
Tulvariskien hallinta

Pirkanmaan tulvariskialueet sijaitsevat Sastamalan Vammalassa Kokemäenjoen vesistöalueella.

Suurimpien järvien säännöstely on Pirkanmaalla yksi tärkeimmistä tulvariskien hallinnan keinoista. Säännöstely ehkäisee ja vähentää alapuolisen Kokemäenjoen tulvariskejä ja säännösteltävien järvien rannoille aiheutuvia tulvariskejä. Säännöstelyyn liittyy haasteita erityisesti sadannan lisääntyessä ja talvisadannan tullessa vetenä lumen sijasta. Ilmastonmuutos muuttaa tulvien ajoittumista ja tulviminen siirtyy keväästä enemmän syksyyn tai talveen. Pirkanmaan ELY-keskuksella on merkittävä rooli vesistösäännöstelyissä osana Kokemäenjoen säännöstelyä.

Kokemäenjokivarren hyydetulvien riskin arvioidaan lisääntyvän, mikä voi olla vaikeasti ennakoitavaa ja niiden ennustaminen vaatii kokemusta. Säännöstelyllä ja mahdollisella tulvimisella on suuret vaikutusketjut myös laajemmalle alueelle. Vammalan alueella tulvariskialueella on asutusta, riski ympäristön pilaantumiselle ja riski liikenneyhteyksien katkeamiselle. Tulevaisuuden tulviin varautuessa maankäytön suunnittelun merkitys on tulvariskien hallinnassa entistä suurempi ja esim. rantarakentamisessa on otettava tulevaisuuden tulvaennusteet huomioon.

Lisätietoa Pirkanmaan tulvariskien hallinnasta löytyy ympäristö.fi-sivulta.

Luonnonarvot

Pirkanmaalaiset eliölajit ovat sopeutuneet alueen ilmastoon ja ilmastonmuutoksen tuomat muutokset esim. keskilämpötiloihin vaikuttavat lajeihin eri tavalla. Osa Pirkanmaaltakin löytyvistä lajeista saattaa hyötyä muutoksista. Esimerkiksi jotkut kalalajit kuten kuha, ahven ja lahna näyttäisivät hyötyvän ilmastonmuutoksesta.

Osa lajeista on hyvin herkkiä elinympäristön muutoksille. Suomen ympäristökeskus on tunnistanut Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit. Mm. riekon tunnistettiin kärsivän ilmastonmuutoksesta sekä soiden ojittamisesta. Ilmastonmuutos vähentää kevättulvien todennäköisyyttä, mikä heikentää tulvaluontotyyppien ja tulvista riippuvaisten eliölajien tilaa. Tulvien palauttamisesta ja tulvivien metsien luonnonhoidosta hyötyviä Pirkanmaan vastuulajeja ovat mm. kynäjalava sekä hiuskoukkusammal.

Pirkanmaalla esim. raakuilla (jokihelmisimpukka) ja muilla erityissuojelluilla lajeilla on hyvin tiukat elinympäristövaatimukset ja lajit voivat olla vaarassa kadota kokonaan.

Viherrakenteella ja luonnonsuojelualueilla sen osana on merkittävä rooli lajien ja luonnon sopeutumisen tukemisessa. Kytkeytyvyyden ja alueiden kasvattaminen luo lajeille mahdollisuuden siirtyä ilmaston muuttuessa viherkäytäviä käyttäen sekä lisää luonnon resilienssiä.

Liikenne ja logistiikka

Pirkanmaan alueen vesistöt asettavat haasteita maantieliikenteelle. Tampereen sijainti vesistöjen välissä tarkoittaa, että kaupungin läpi on vaikeaa suunnitella vaihtoehtoisia reittejä. Vesistöjen läheisyydessä sijaitsevat reitit voivat altistua tulville, voimakkaille tuulille tai muille vesistöjen suunnasta tuleville vaaratekijöille. Vaihtoehtoisten reittien puute vaikeuttaa logistiikkareittien suunnittelua ja tekee liikenteestä ja logistiikasta haavoittuvaa sään ääri-ilmiöille.

Eteläisen kelin siirtyessä pohjoisemmaksi ja olosuhteiden muuttuessa Pirkanmaallakin teiden kunto heikkenee. Pirkanmaalla joudutaan varautumaan pitkäkestoisiin vetisiin keleihin, jotka rikkovat päällysteitä ja sorateitä. Roudan vähentyminen voi huonontaa päällystämättömien teiden kuntoa, kun teiden kantavuus heikkenee.

Maaseutu

Noin neljännes Pirkanmaan asukkaista asuu maaseudulla. Maaseudun kannalta suuri muutostekijä on alueen kaupungistuminen ja pienempien paikkakuntien muuttotappio. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi maatalouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Sääolosuhteiden muuttuminen voi hankaloittaa maanviljelyä. Kuivuusjaksojen yleistymisellä ja sademäärän lisääntymisellä voi olla suoria vaikutuksia totuttuihin ratkaisuihin. Vieraslajit pärjäävät, kasvitaudit yleistyvät ja ravinteiden huuhtoutuminen maasta voivat kaikki yleistyä lämpötilojen noustessa ja sadannan lisääntyessä. Ilmaston ja sääolosuhteiden äärevöityminen vaatii erilaisia riskienhallinnan toimenpiteitä. Eläinsuojiin voi kohdistua vaaratekijöitä eri tavoin kuin aiemmin, mm. rankkasateita tai myrskytuulia voi olla vaikeampi ennakoida tai niiden voimakkuus voi kasvaa.

Maaseudun asemaa pyritään vahvistamaan ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisujen käyttöönottajana. Ilmastoratkaisujen tai sopeutumiskeinojen omaksuminen voi vaatia investointeja. Erilaiset elinvoimaisuutta ja yhteistöllisyyttä lisäävät hankkeet voivat auttaa maaseutua sopeutumaan muutoksin ja varautumaan uusiin vaatimuksiin.

Samalla monipaikkaisuuden yleistyminen, lähimatkailun suosion lisääntyminen, kotimaiset tuotantoedut ja muut tekijät lisäävät maaseudun houkuttelevuutta Pirkanmaalla. Myös ilmastonmuutoksella voi olla positiivisia vaikutuksia, jos mahdollisuuksiin osataan tarttua. Kasvikauden pidentyminen, mahdollisuus kasvattaa erilaisia lajeja voivat olla taloudellisesti positiivisia muutoksia.

Liikenteeseen kohdistuvilla vaaratekijöillä on merkittäviä vaikutuksia maaseutuun. Esimerkiksi maitotiloille johtavan tien kunnon heikentyminen vaikuttaa yrityksen toimintaan ja logistiikan toimivuuteen. Myös hakkuualueille kulku voi vaikeutua, mikä haastaa metsätaloutta.

Ympäristöviisas kartalla

Tarinakartasta löydät ajantasaista paikkatietoa Pirkanmaan vesistöistä ja luonnosta, matkailu- ja virkistysmahdollisuuksista, viherverkosta, rakentamisen kehittymisestä sekä pyöräilystä ja joukkoliikenteestä.

Siirry tarinakarttaan