Vuonna 2040 liikkuminen on Pirkanmaalla helppoa, harkittua ja päästötöntä. Käytössä on monipuoliset ja älykkäät liikkumispalvelut, ja liikenne perustuu kestäviin energianlähteisiin.
Liikkumisviisauden painopisteeksi on valittu eri liikkumistapoja yhdistävät matkaketjut. Tavoitteena on, että mahdollisimman iso osa matkoista koostuisi kevyestä ja joukkoliikenteestä. Tämä onnistuu realistisimmin matkaketjuja kehittämällä.
Työmatkojen keskipituus Tampereen kaupunkiseudulla on nyt 16 km. Oletus on, että työmatkat pitenevät 1,3 % vuodessa. Nykyisin etätyötä tekee n. 22 % pirkanmaalaisista.
Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen analysointi ja havainnollistaminen / Marko Nurminen, Tietotakomo Oy 2019.
Jos Tampereen sisäisissä työmatkoissa vaihdetaan auto kestävämpiin vaihtoehtoihin, vältetään vuoteen 2030 mennessä 11000–22000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä.
Lähde: Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjen analysointi ja havainnollistaminen / Marko Nurminen, Tietotakomo Oy 2019.
Pirkanmaalla on edistetty liityntäpysäköintiä eri tavoilla. Vuonna 2018 selvitettiin solmupysäkkejä sekä asemanseutujen pyöräparkkimahdollisuuksia.
Tampereella liikennejärjestelmä on uudistunut raitiotien myötä. Rakenteilla olevien yhteyksien lisäksi suunnittelussa on raitiotien laajentumista kaupunkiseudulla. Pirkanmaalla on käytössä myös lähijunaliikenne, joka parantaa liikenneyhteyksiä lähikuntiin.
Hervannassa on aloittanut kaupunkipyöräpalvelu, minkä lisäksi pyöriä suunnitellaan myös Tampereen keskustaan. Tampereen kaupunkiseudulla kehitetään erityisesti pyöräilyn pääreittien lisäämällä kulkutapojen erottelua, leventämällä jalankulku- ja pyöräilyväyliä sekä parantamalla pysäkkijärjestelyitä.
Joukkoliikennettä kehitetiin tutkimalla sen houkuttelevuutta 6-vuotisessa CANEMURE-hankkeessa. Hankkeen painopisteenä oli bussiliikenteen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Hanke päättyi syksyllä 2024.
Kestävän liikkumisen kehittämisessä tärkeää on myös käyttövoimien muutos, esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden ja biopolttoaineiden jakeluverkoston kehittäminen.
Vaihtoehtoinen liukkaudentorjuntakemikaali on otettu käyttöön valtatiellä 9 Urjalassa Laukeelan pohjavesialueella vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2019 alkaen vaihtoehtoista liukkaudentorjuntakemikaalia on käytetty myös Kurun Karustan pohjavesialueella kantatiellä 65.
Tampereella tulevaisuuden matkaketjuihin vaikuttavat erityisesti raitiotiehanke ja liityntäpysäköinnin kehittäminen. Liityntäpysäköinti on tehokas tapa vähentää yksityisautoilua myös matkoilla, joita on hankala toteuttaa kokonaan joukkoliikenteellä. Toistaiseksi perustetut liityntäpysäkit ovat täyttyneet hyvin, joten ne ovat myös käyttäjien näkökulmasta toimiva käytäntö.
Arjen liikkumisen kannalta on merkittävää myös huomioida yhdyskuntarakenteen merkitys liikkumistarpeelle. Päästöjen vähentämisen kannalta tärkeää myös Tampereen seudun kehyskuntien joukkoliikenneyhteyksien kehittyminen. LVM on laatinut Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman.
Ilmastonmuutos vaikuttaa keliolosuhteisiin monin tavoin. Liikenteen häiriöistä voi aiheutua laajoja vaikutuksia esimerkiksi yrityksille. Erityisesti päällystämättömät tiet ovat herkkiä sää- ja ilmastoriskeille ja usein ne ovat myös ainoita olemassa olevia reittejä kohteisiin. Esim. reittien suunnittelu siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeisiin kohteisiin pääsee eri teitä pitkin edistää liikenteen sopeutumista. Lisäksi tarvitaan entistä parempaa toimintojen ennakointia. Esimerkiksi roudan vähentyessä metsäteiden kantavuus heikkenee, mikä voi estää pääsyn hakkuualueelle.
(Kuva: https://www.tampereenratikka.fi/mediapankki/)
Alustavia indikaattoreita ovat (täydentyvät):
Ajankohtaista meiltä ja muualta
